Kasvatuskeskustelu

Kasvatuskeskustelu

Kasvatuskeskustelukäytänteen tavoitteena on saada lapsi aktiivisesti käsittelemään keskusteluun johtanutta tilannetta. Perinteisessä jälki-istunnossa oppilas jää usein passiiviseksi moitteiden vastaanottajaksi ja muodollisesti suorittavaksi toimijaksi. Kasvatuskeskustelussa oppilas joutuu itse sanoittamaan ja arvioimaan omaa toimintaansa ja käyttäytymistä. Tämä kehittää oppilaan itsesäätelyn, toiminnanohjauksen ja ajattelun taitoja. Oppilaan on ymmärrettävä, että vain hän itse voi vaikuttaa omaan toimintaansa. Aikuisen tehtävänä on ohjata ja opastaa oppilasta tähän.

Jokainen aikuinen on koulussamme velvollinen puuttumaan tilanteisiin, joissa näkee koulun sääntöjä rikottavan ja aloittamaan tilanteen selvittämisen viipymättä.

Miksi kasvatuskeskusteluja?

•Kasvatuskeskustelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen toimintatavan jälki-istunnolle.

•Menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää koulun häiriökäyttäytymistä.

•Koulun toimintakulttuurin kehittäminen koulun arvojen ja toiminta-ajatuksen mukaiseksi.

Kasvatuskeskustelun tavoitteet:

•Kasvatuskeskustelussa oppilaan käyttäytymistä tai tapaa toimia pyritään ohjaamaan ja hänen on itse mietittävä rikkomuksen seuraukset.

•Samalla opetetaan vastuullisuutta ja otetaan vanhemmat mukaan yhteisiin kasvatusasioihin. Siinä avataan kasvun rajoja keskustelun kautta, jolloin oppilaalle tulee tunne, että hänestä huolehditaan, häntä kuunnellaan ja asiat otetaan vakavasti.

•Oppilaan vastuuntunto lisääntyy, kun hän joutuu välittömästi pohtimaan mitä teki, miksi ja miten korjata tilanne.

Tavoitteet oppilaan osalta:

•Oppilaan oman vastuun kasvaminen itsestä ja muista

•Oppilaiden epätoivotun käyttäytymisen vähentäminen

•Saada oppilas miettimään rikkomuksiaan tarkemmin ja ymmärtämään tekojensa seuraamukset

•Saada oppilas kunnioittamaan ja noudattamaan koulun sääntöjä paremmin

•Mietitään yhdessä oppilaan kanssa oikea toimintamalli vastaavissa tilanteissa jatkossa

Kodeille:

Tavoitteena:

•Tiedonkulun nopeutuminen kodin ja koulun välillä

•Kodin ja koulun välisen yhteistyön tiivistäminen

Kodin osuus kasvatuskeskustelussa:

-Kun oppilas soittaa koululta kotiin ja ilmoittaa olevansa kasvatuskeskustelussa:

-Kysy mitä on tapahtunut?

-Miten aiot asian selvittää?

-Kannusta lastasi hoitamaan asia kuntoon.

Kasvatuskeskustelun vaiheet:

Rike tapahtuu:

- Opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva tiedottaa luokanopettajaa asiasta.

- Luokanopettaja ilmoittaa ajankohdan, jolloin kasvatuskeskustelu tapahtuu. Mielellään samana päivänä kun rike on tapahtunut.

Kasvatuskeskustelussa:

- Oppilas kertoo omin sanoin, mitä on tapahtunut ja mikä meni väärin.

- Sovitaan yhdessä oppilaan kanssa oikea toimintamalli vastaavissa tilanteissa jatkossa.

- Oppilas soittaa huoltajalle.

- Luokanopettaja keskustelee lyhyesti huoltajan kanssa asiasta.

- Kasvatuskeskustelun kulku kirjataan ylös lomakkeelle.

Jatkossa:

- Kolmannessa kasvatuskeskustelussa on mukana myös rehtori.

- Neljännessä kasvatuskeskustelussa ovat mukana huoltajat ja tarvittaessa joko kuraattori tai muu oppilashuollon edustaja.

- Mikäli em. vaiheet eivät tuo toivottua muutosta oppilaan käyttäytymiseen, seuraavina vaiheina ovat tarvittaessa rehtorin antama kirjallinen varoitus tai määräaikainen koulusta erottaminen.

Tyypillisiä kasvatuskeskusteluasioita ovat:

•Toistuva oppituntien häirintä

•Toistuva kotitehtävien laiminlyönti tai koulutarvikkeiden unohtaminen

•Toistuva myöhästely oppitunneilta

•Lunttaaminen ja väärentäminen

•Toistuva oleilu käytävillä välituntien aikaan

•Toisen omaisuuden varastaminen ja turmeleminen

•Tottelemattomuus henkilökuntaa kohtaan

•Epäasiallinen käytös tai kielenkäyttö

•Muu toistuva koulun sääntöjen rikkominen

Koulukiusaamisasioita selvittävät KiVa-opettajat. Tappeluista tulee aina jälki-istuntoa.